Evankeliumit kuvaavat melko tarkasti Jeesuksen tuskia. Jeesuksen kärsimyksistä on tehty paljon elokuvia ja kirjoitettu kirjoja. Niiden tarkoitus on ennen kaikkea saada meidät ymmärtämään se hinta joka meistä on maksettu. Kyseessä on Jeesuksen kallis veri, joka tähtemme on vuodatettu.
Ristiinnaulitsemista pidettiin alentavimpana ja häpeällisimpänä kaikista rangaistusmenetelmistä. Sitä sovellettiin maantievarkaisiin, merirosvoihin, vääriin todistajiin, kapinallisiin ja kavaltajiin. Teloituspaikaksi valittiin kaupungin ulkopuolinen pilkan ja häpeän paikka, sellainen oli myös Golgata.
Ruumiillisista kärsimyksistä huolimatta, voimme Raamattua lukiessamme aavistaa, että Jeesuksen ulkoiset kärsimykset olivat pientä hänen sisäisten kärsimystensä rinnalla. Hän sai koko elämänsä kärsiä pilkkaa ja vainoa fariseusten ja kirjanoppineiden taholta, joiden piti olla Jumalan lain edustajia maan päällä. Jeesuksen henkeä vainottiin jatkuvasti ja hänessä sanottiin olevan riivaaja. Hän sai kärsiä jatkuvaa väärinymmärrystä ja pilkkaa kansan taholta. Kansa ei ymmärtänyt hänen tehtäväänsä ja tarkoitustaan.
Halusimmepa tai emme, Raamattu vakuuttaa meidän joutuvan osallisiksi hänen kärsimyksistään, pilkasta ja häpeästä. Ristin teologia ei tarkoita sitä, että kun Kristus on kärsinyt, niin meillä ei tule olemaan mitään kärsimystä maan päällä. Se tarkoittaa sitä, että samalla tavalla kun olemme osalliset hänen kärsimyksiinsä, olemme osalliset myös hänen ylösnousemukseensa ja voittovoimaansa. Mekin tulemme voittamaan kuoleman ja kärsimyksen, koska Kristus on ensin voittanut!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti