perjantai 12. syyskuuta 2014

Trendiseurakunta vai seurakunta kaikille?

Jokin aika sitten Helsingin Sanomat uutisoi ilmiöstä, joka tuo trendikkäitä ja ajassa kiinni olevia nuoria uusiin seurakuntiin. On hienoa, että valtamedia huomioi myös hengellisiä megatrendejä. Helsinkiläistä nuorista vain noin puolet kuuluu luterilaiseen kirkkoon, joten tyhjiölle täytyy olla täyttäjiä. Näiden seurakuntien toimintafilosofia on rakennettu palvelemaan nimenomaan tiettyä ikäryhmää tai kulttuuria. Esimerkiksi Filan toimintastrategia on ”20-30-vuotiaat suurkaupunkilaiset, urallaan ja yhteiskunnassa aktiiviset ihmiset, jotka haluavat menestyä.”
Vaikka Hesari kuvaakin ilmiötä hiukan provosoivasti, muun muassa vertaamalla näitä seurakuntia trendiklubeihin, joissa kirkkohameet ovat vaihtuneet mikroshortseihin, on ilmiöön syytä perehtyä hiukan tarkemmin.
Aikamme ilmiö on hengellisen kentän pirstaloituminen. Yhä useammat alakulttuurit ja ikäryhmät perustavat omia seurakuntiaan. Myös tietyntyyppinen musiikki tai elämäntapa saattaa olla sysäyksenä oman toiminnan aloittamiseen. Ilmiön voisi ennustaa kasvavan. Kaikki tämä on eduksi tavoitettaessa uusia ihmisiä evankeliumin sanomalla, mutta miten tarjonnassa pärjäävät vanhat seurakunnat?
Seurakunnalle, joka huolehtii kaikenikäistä ja kaikenlaisista ihmisistä on aina tilausta. Vanhan ja vakiintuneen seurakunnan on vain erittäin harvoin syytä segmentoida toimintansa pelkästään tietylle ihmisryhmälle. Kaikkia tarvitaan, mutta seurakunta, joka on koti kaikille on turvallinen seurakunta.
Myös kulttuuriseurakunta muuttuu ajan saatossa. Ihmiset vanhenevat. Mieltymykset muuttuvat. Nuoret menevät naimisiin ja saavat lapsia. Ellei seurakunta muutu ihmisten mukana saattaa edessä olla uuden kodin etsintä. Trendiseurakunnat ovatkin usein välietappeja kohti pysyvämpää. Loppujen lopuksi se saattaa olla kaikkien etu.
Joka tapauksessa seurakuntiemme valikoimasta pitäisi löytyä koti kaikille, niin kadunmiehelle kuin bisnesmiehellekin. Samoin myös romanihameiselle naiselle ja rollattoria työntävälle vanhukselle.
Ajat ovat muuttuneet. Nykyajan suomalaiseen seurakuntaan kuuluu tavallisia suomalaisia, sekä useista kansallisuuksista kotoisin olevia upeita ihmisiä. Seurakunta jossa on huomioitu kaikki ikäluokat, kulttuurit ja kaikille on ajanmukaista, nykyaikaista tarjontaa on valloittava.
Yksikään seurakunta ei ole täydellinen, mutta seurakunta joka opettaa ja valmentaa terveellisesti, harjoittaa diakoniaa, huolehtii lapsista , nuorista ja vanhuksista, ja jossa Kristus on numero yksi, pysyy ajasta aikaan.
Rv, pääkirjoitus 09/2014