maanantai 22. maaliskuuta 2010

Meistä tuli johtajia

Johtajuus on nyt in! Johtajuuskoulutuksia ja -seminaareja järjestetään kaikkialla. Osa niistä on erittäin hyödyllisiä, mutta osa pelkkää humpuukia ja rahastusta. Tarjontaa on runsaasti. Suuri osa koulutuksista on kristillispohjaisia ja osa taas puhtaasti sekulaaria tarjontaa. Hyvistä neuvoista joutuu usein pulittamaan sievoisen summan. Esimerkiksi presidentti Bill Clintonin Suomen luennosta vuonna 2006 sai maksaa 790 euroa + alv. Johtajuuskirjallisuutta on saatavilla runsaasti. Johtajuuskirjat nousevat helposti bestsellereiksi. Itsellänikin on niitä vino pino. Olen osallistunut moniin johtajuusseminaareihin, syväjohtamiskoulutukseen ja parhaillaan suoritan erikoisammattitutkintoa. Johtamisbuumille olisi helppo irvailla, mutta jotain opittavaa siitä on.
Ennen vain jotkut olivat johtajia. Nyt kaikki ovat johtajia. Jokainen on vähintäänkin oma elämänsä johtaja. Elämänhallinta vaatii melkoista opettelua ja sieltä nousee myös itsensä johtaminen. Itsensä johtamisen pääperiaate on, että ellet osaa johtaa itseäsi, et osaa johtaa myöskään muita. Itsensä johtaminen lieneekin ihmisen suurin haaste. Nykyään ei ole yhdentekevää, kuinka kulutamme aikamme. Selkeä ryhti ja ajankäytön suunnittelu on jokaisen arkipäivää. Pitkään on tiedetty, että emme voi johtaa ketään pitemmälle kuin itse olemme. Tämä on hyvä muistutus varsinkin meille pastoreille. Nykyisin itsensä kehittämiselle ei ole vaihtoehtoja. Toisaalta se on aina ollut niin. Paavalikin kehotti nuorta Timoteusta lukemaan ja oppimaan ahkerasti. Ellei lukeminen ja opiskelu ole elämäntapamme, kehittymisemme pysähtyy yllättävän nopeasti.
Amerikkalaiskenraali Gregg F. Marttin teki tutkimuksen Jeesuksesta strategisena johtajana ja teki merkittävän löydön. Parasta mahdollista kirjallisuutta johtajuudesta on saatavana aivan ilmaiseksi (olettaen, että omistat Raamatun). Modernin strategisen johtajuuden periaatteet nousevat Marttinin mukaan Jeesuksen esimerkistä. Raamatussa on kuvattu monia suuria johtajia, kuten esimerkiksi Mooses ja Joosua, mutta johtajista suurin oli Jeesus. Marttinin tutkimus on saanut huomiota maailmanlaajuisesti. Marttinin löydöt kiteytyvät seitsemään pääkohtaan, jotka kuvaavat Jeesusta johtajana. Jeesus välitti ja rakasti johdettaviaan aidosti. Hän oli yhtä aikaa opettaja ja mentori. Hän oli palveleva johtaja. Jeesus oli esimerkkijohtaja. Hän kehitti strategioita. Hän oli täydellisen sitoutunut ja tehtävässään päämäärätietoinen.
Taitaa olla niin, että meillä on hyllyissämme äärimmäisen hyödyllinen kirja, josta löytyy elämän eväitä joka lähtöön. Ei anneta sen pölyttyä, vaan otetaan siitä kaikki irti!

Hyvä Sanoma-lehti 3/10

perjantai 12. maaliskuuta 2010

Allianssin mahdollisuus

Helmikuun alussa minulla oli mahdollisuus yhdessä Hyvä Sanoma ry:n hallituksen kanssa vierailla Euroopan ytimessä Brysselissä, eurokansanedustaja Sari Essayahin vieraana.

Tutustumismatka europarlamenttiin oli silmiä avaava. Euroopan parlamentin päätehtävä on säätää lakeja. Evankelisten kristittyjen kannalta on erityisen tärkeää saada edustamiemme arvojen mukainen meppi Euroopan parlamenttiin. Se mitä Brysselissä päätetään, vaikuttaa väistämättä myös omaan lainsäädäntöömme peräpohjolassa. Oli ilahduttavaa havaita, kuinka Sari lyhyessä ajassa on perehtynyt asioihin ja tunnustavana kristittynä tuo kantansa ja värinsä selkeästi esiin.

Hengellisesti pimenevässä Euroopassa evankelisten kristittyjen vaikutusala ja ääni on yhä pienempi. Onneksi tähän on herännyt muun muassa Euroopan Evankelinen Allianssi (EEA). EEA:n puheenjohtaja Christel Lamére Ngnambi kertoi meille Allianssin vaikutusmahdollisuuksista Euroopan parlamentissa. Monilla tärkeillä yrityksillä ja järjestöillä on omat päätoimiset lobbarinsa parlamentissa, samoin myös EEA:lla. Vaikka EEA:lta ei ainakaan vielä kysytä virallista mielipidettä Euroopan uskonnollissa kysymyksissä, ovat he tärkeä välikäsi mepeille, jotka eivät ehdi perehtyä kaikkien protestanttisten kristittyjen näkemyksiin.

Toivottavasti myös Suomen Evankelinen Allianssi (SEA) ottaisi näkyvästi paikkansa Suomen poliittisessa kentässä ja antaisi selkeän yhteisen evankelisen äänen täkäläisten päättäjien tietoisuuteen. Sanottavaahan meillä on, mutta se ei paljon kuulu, jos olemme kaikesta ulkona kuin lumiukot.