sunnuntai 7. joulukuuta 2008

Aadam ja Eeva BB-talossa

Taas olemme joutuneet seuraamaan toilailuja Big Brother-talossa. Ja vaikka emme katsoisikaan, niin lehdistö huolehtii noista tyhjänpäiväisyyksistä otsikoin: ”Irstasta menoa BB-talossa”, jne. Tämäkö on sivistysvaltion tarjoamaa laatuviihdettä parhaimmillaan? Kyllä, koska formaatille on suuri tilaus. Ihmiset haluavat tirkistellä ja TV-yhtiöt ottavat siitä kaiken hyödyn irti.
BB-viihteessä on jotain alkukantaista barbaarimaisuutta. Ihmisen taipumukset himoon syöksyvät esiin ilman estoja. Ympäristössä kannustetaan irstailemaan ja juomaan alkoholia niin paljon, kuin sielu sietää. Taloon valitaan ihmisiä, joilta estot puuttuvat. Nämä uhrit hoitavat sikailun ja juopuvat julkisuudesta. Tuottajat käärivät rahat. Negatiivinen julkisuus ei näitä nuoria haittaa, koska tänä aikana halutaan julkisuuteen keinolla millä tahansa. Jos silmiemme edessä on evoluution huippu homo sapiens, niin eikö maailma ole tullut hulluksi ja kaikki sivistys ja valistus mennyt hukkaan!
Parasta viihdettä ylemmyydentuntoisen sohvaperunan mielestä olisi ehdottomasti se, että BB-talon ovet suljettaisiin kokonaan ja nuo typerykset lukittaisiin sisään koko loppuelämäkseen. Eikö olisi hienoa, kun turvalliselta kotisohvalta voisi katsella, kun ihmiset käyvät toistensa kimppuun? Se olisi helvetti maan päällä, vai onko se sitä jo nyt? Kaikkein kuvottavinta tässä ajatuksessa on se, että löydämme tämän kaiken itsestämme. Katsomme kuin itseämme peilistä. Jo ensimmäisten kameroiden alla Aadam ja Eeva todistivat, että eivät ole meitä parempia.
Ihmisen persoonallisuuden sisässä on syvä nyrjähtäminen, eikä sitä voi tehdä sivistyneeksi valistuksella tai lakia säätämällä. Järkyttävä totuus on, että ei ole olemassa yhtään ”hyvää” ihmistä, mikä tarkoittaa sitä, että mikään ei ole alkuperäisen luomissuunnitelman tasolla. Suurinkin moralisti joutuu tunnustamaan olevansa mielihalujen ja jonkin alaspäin suuntautuvan tunteen vanki. Alkukantaiset mieliteot piinaavat meitä kaikkia. Kyseessä eivät ole vain BB-talon asukkaat tai kadunmiehet, vaan tähän kategoriaan sopivat niin uskonnolliset johtajat, poliitikot kuin liikemiehetkin. Heikkoutemme näissä asioissa vaihtelee, mutta meissä kaikissa on sama leima: olemme syntisiä ja tarvitsemme vapautusta, jonka on tultava jostain ulkopuolelta, muusta lähteestä, kuin meistä itsestämme.
Kenellä on voima murskata paratiisiin luikertaneen käärmeen pää? Ristin tapahtumissa vapautui voima, joka voi muuttaa kaikki ihmiset. Sen voiman rinnalla kirkkainkin valo kalpenee!

Tosimies-lehti 5/08