Mikä ihmeen helatorstai?

Todennäköisesti tietyt kirkolliset juhlapyhät ovat helluntailaisille yhtä vieraita kuin niin sanotuille tavallisille tallaajillekin. Syynä voi olla se, että kirkkopyhät eivät kiinnosta ja ne koetaan luonteeltaan korkeakirkollisiksi.

Kirkkopyhiä ei ole huomoitu

Helluntailainen jumalanpalveluskäytäntö ei noudata juuri minkäänlaista opetussuunnitelmaa, eikä näin ollen myöskään huomioi kirkkopyhiä jumalanpalvelusten saarnateksteissä. Poikkeuksen tekevät pääsiäinen ja joulu. Edes helluntai ei näytä olevan helluntailaisille erikoisempi päivä. Ainakaan sitä ei ole hyödynnetty mahdollisuutena kertoa esimerkiksi ulkopuolisille helluntailaisuudesta tai helluntain tapahtumista.

Helatorstai on vieras käsite

Helatorstai saattaa nimenä aiheuttaa sen verran päänvaivaa, että se täytyy googlaamalla selvittää. Siinä ei toisaalta ole mitään hävettävää, onhan helatorstai nimenä hyvinkin hämmentävä ja jollakin tapaa harhaanjohtava. Kyse on siis Kristuksen taivaaseen astumisen päivästä, joka ei valitettavasti enää pitkään aikaan ole ollut suomalaisten silmissä merkittävä kirkkopyhä.Helatorstaita vietetään aina 40 päivää pääsiäisen jälkeen. Helatorstain kriisiä kuvastaa sekin, että hallitus kaavailee sen muuttamista palkattomaksi vapaapäiväksi vuosityöaikaa lyhentämättä. Helatorstailla on kuitenkin hyvin pitkät perinteet. Sitä on vietetty kristikunnassa erillisenä juhlana jo 300-luvulta lähtien. On harmillista, että Kristuksen taivaaseen astumisen päivän nimi on muutettu helatorstaiksi, joka juontuu ruotsin kielen sanoista ”helig torsdag” ja tarkoittaa pyhää torstaita.

Helatorstailla on merkittävä sanoma

Helatorstailla voisi olla merkittävä sanoma kristillisen lähetystehtävän kannalta. Kristuksen taivaaseen ottamisen jälkeen opetuslapset lähtivät matkaan ja saarnasivat evankeliumia kaikkialla. Helluntaipäivänä heidät täyttänyt Pyhä Henki vahvisti heitä, ja niinpä heidän kauttaan tapahtui monia ihmeitä ja tunnustekoja, juuri niin kuin Jeesus oli luvannutkin. Helatorstaihin liittyy myös voimakas eskatologinen näkökulma. Kristuksen taivaaseen ottamisen yhteydessä opetuslapset jäivät katsomaan haikeina taivaalle, mutta pian kaksi valkopukuista miestä (jotka todennäköisesti olivat enkeleitä) palautti heidän ajatuksensa maan pinnalle sanoen: "Galilean miehet, mitä te siinä seisotte katselemassa taivaalle? Tämä Jeesus, joka otettiin teidän luotanne taivaaseen, tulee kerran takaisin, samalla tavoin kuin näitte hänen taivaaseen menevän" (Ap. t. 1:11).

Lupaus Kristuksen paluusta

Helatorstaihin liittyy siis yhtä aikaa lähetystehtävän käytäntöönpano ja lupaus Kristuksen paluusta aikojen lopulla. Helatorstain tulisikin muistuttaa meitä siitä, että kristillinen lähetystehtävä on vielä pahasti kesken eikä Kristus voi palata ennen kuin tämä tehtävä on loppuun saatettu. Samaan aikaan kristittyjen olisi hyvä muistaa, että Jeesus on astunut Jumalan luokse taivaisiin, istunut Isän Jumalan valtaistuimen oikealle puolelle ja hänelle on annettu kaikki valta taivaassa ja maan päällä. Hän on kerran saapuva takaisin ja tuleva herruudessaan tuomitsemaan elävät ja kuolleet. Kristillisillä kirkkopyhillä olisi paljon annettavaa helluntailaiselle jumalanpalvelukselle ja hartauselämälle. Toivottavasti voisimme laajemmin ottaa käyttöön kirkkopyhien tarjoaman laajan sanoman ja hyödyntää niitä opetussuunnitelmia tehdessämme.

Palmin pähkinä. RV-lehti 19/2016

Kevätenergiaa vai masennusta?

Kun kevät koittaa ja aurinko paistaa, useimmat ihmiset kokevat energian nousevan. Kaikille ei kuitenkaan tapahdu näin. Jotkut potevat kevätmasennusta. Masennuksen hoitoon on olemassa useita eri vaihtoehtoja, jotka riippuvat masennuksen tasosta. Masentunut mieliala menee useimmiten ohi itsestään, mutta suositeltavia asioita sen hoitoon ovat lepo, liikunta, rentoutuminen, hyvän kirjallisuuden, muun muassa Raamatun ja Psalmien lukeminen.
Apu on aina sovellettava tarpeeseen. Useimmille ihmisille riittävä apu on keskustelu ammattitaitoisen auttajan kanssa. Jumalan hoitoon on myös hyvä luottaa. Tässä olennaisena kysymyksenä on Jeesuksen esimerkin mukainen kysymys, jonka hän yleensä esitti: ”Tahdotko tulla terveeksi?” Masennuksesta ja pahasta olosta kärsivälle tämä on hyvä kysymys, johon on riemullista vastata positiivisesti ja loppuprosessi on Jumalan käsissä.
Voiko masennuksessa seurata myös jotain hyvää? Miksi masennuksen pitää tulla? On tärkeää säilyttää luottavainen mieli, vaikka selviä vastauksia masennukseen ei aina löytyisikään. Joka tapauksessa masennus palauttaa ihmisen armollisesti uudelleen siihen tienhaaraan, jossa on paljon mahdollisuuksia parempaan. Kysymys on usein mielen terveestä reaktiosta meitä kohtaan, eli siitä, kuinka Jumala tai ihmisten tuki saisi meidät masennuksesta lepoon.
Masennuksen olemassaolon pohtiminen on tärkeää, koska se voi auttaa meitä näkemään sen hyödyllisyyden. Usein ihminen haluaa löytää nopean ja yksinkertaisen ulospääsyn masentavista tilanteista. Masennuksella voi kuitenkin olla jokin tärkeä viesti ihmiselle. Se voi viestiä muun muassa muutoksen tarpeellisuudesta, elämän pelosta ja siitä, että kaikki ei ole kunnossa. Mikäli masennus saa ihmisen prosessiin, niin se voi olla hänelle uuden elämän alku. Masennuksella voi olla erittäin parantava ja syvällinen sanoma elämän voimavarana. Se voi olla jopa Jumalan eräs kasvatusmetodi. Masennus on normaalia. Jumala on läsnä ihmisen masennuksessa, eikä jätä vaikeuksien tullen.