torstai 13. heinäkuuta 2017

Saako uskova olla masentunut?

Sana masentunut merkitsee lamautunutta, apeaa, alakuloista, tukahtunutta, alistuvaa, hiljaista ja nöyrää. Se tulee sanajuuresta, joka tarkoittaa väsymistä, uupumista, pulaan tai hätään joutumista. Masennus voidaan luokitella kolmella tasolla: masentuneen mielialana, masennukseen taipuvaisena persoonallisuutena ja kliinisenä sairautena. Olisi tärkeää erottaa tunteiden aallonpohja ja masennus toisistaan, koska ne ovat eri asioita. Useimmat ihmiset kokevat toisinaan tunteiden ailahtelemista ja ovat alakuloisia. On kuitenkin väärin sanoa, että olemme masentuneita, jos olemme tunteiden aallonpohjassa. Sanat masennus ja depressio olisikin varattava tarkoittamaan paljon syvempää, ankarampaa ja pitkäkestoisempaa alakuloisuutta ja surullisuutta johon tarvitaan hoitoa.

Masentuneen Jumala-kuva
Masentunut ihminen kokee Jumalan toisenlaisena kuin Raamattu opettaa. Jumala-kuva on vääristynyt. Sitä kuvaa ankara Jumala, joka on vaativa ja ankara. Tämä kalvaa ihmisen itsetuntoa, omanarvontuntoa ja hyväksytyksi tulemisen tarvetta. Se pakottaa ihmisen ponnistelemaan omin voimin ja tekemään itsestään vanhurskaan, koska ei uskalla antautua ankaran Jumalan armoille. Se että masentunut ihminen ajatuksissaan ja myös tunteillaan kykenee omaksumaan raamatullisen kuvan Jumalasta Isänä, on tavallisesti pitkä prosessi, koska elämän takaiskut vaikuttavat myös uskonkokemuksiimme.

Masennukseen taipuvaisuus
Jotkut tutkijat ovat varmoja, että kaikilla ihmisillä on taipuvaisuus masennukseen, koska ihminen on yhtä, kuin hänen menneisyytensä ja nykyisyytensä. Masennus voi olla osa täysin normaalia tilaa ja muutosta, jota ruumiissamme tapahtuu. Elämän muutokset, varttuminen, aikuistuminen, vanheneminen, lapsen syntymä ovat kaikki jaksoja, joiden kuluessa ihmiset voivat kokea masennusoireita. Meissä kaikissa on monenlaisia persoonallisuuden piirteitä, jotka stressin alla ollessamme korostuvat ja aiheuttavat ongelmia sekä itsellemme että läheisillemme. Sen sijaan että vähättelisimme masennukseen taipuvaista persoonallisuutta, voimme hyväksyä sen. Jumala voi hioa, koulia ja kasvattaa melankolisuuttamme ja käyttää sitä omaksi kunniakseen.

Masennuksen siunaus
Voiko masennuksessa olla myös jotain hyvää? On tärkeää luottaa Jumalaan, vaikka selviä vastauksia löytyisikään. Joka tapauksessa masennus palauttaa ihmisen armollisesti uudelleen siihen tienhaaraan, jossa aikaisemmin väärin valaistu omatunto on johtanut ihmisen harhaan. Masennuksen olemassaolon pohtiminen on tärkeää, koska se voi auttaa meitä näkemään sen hyödyllisyyden. Mikäli masennus saa ihmisen prosessiin, niin se voi olla uuden elämän alku. Uskovalle masennuksella voi olla erittäin parantava ja syvällinen sanoma elämän voimavarana ja jopa Jumalan kasvatusmetodi. Jumala on läsnä ihmisen masennuksessa, eikä jätä tätä vaikeuksien tullen.

Masentunut hengellisessä yhteisössä
Uskovalla voi olla taistelu siitä, voiko hän Jumalan lapsena ylipäätään olla masentunut. Vääristynyt seurakuntanäkemys voi pahimmillaan lisätä tätä tunnetta ja ahdistusta. Pahimmillaan hyvääkin tarkoittavat kristityt saattavat syyllistää masentuneen vihjailemalla kaiken olevan kiinni siitä, kuinka paljon hänellä on uskoa ja hengen voimaa. Tämä aiheuttaa vain lisää ahdistusta ja masennusta. Kristus on tullut maailmaan parantamaan sairaita myös henkisellä tasolla ja seurakunnassa pitäisi olla mahdollisuus elää kaikki nämä elämään kuuluvat vaiheet iloineen ja suruineen.

Palmin pähkinä, RV-lehti 28/2017