lauantai 14. marraskuuta 2015

Mitä on Herran pelko?

Moni käsittää Herran pelon väärin. Se ei tarkoita kuvaa vihaisesta ja ankarasta Jumalasta. Se ei myöskään tarkoita pelkoa Jumalan rangaistuksesta. Ihmisen ei tarvitse pelätä lähestyessään Jumalaa, sillä Jumala iloitsee, kun ihminen kääntyy hänen puoleensa.

Jumalakuvan merkitys
Jumalasuhteen tarkoitus olisi päästä läheiseen suhteeseen Jumalan kanssa. Emme voi olla läheisiä jonkun sellaisen kanssa, jota pelkäämme. Koska Jumalan on tarkoitus olla lapsillensa isä, on tärkeää, että kuvamme Jumalasta olisi rakastavan isän kaltainen.
Jumalakuvaan saattaa vaikuttaa moni asia, eikä vähäisimpänä se, millaisen isäkuvan lapsuuskokemukset vanhempiemme kanssa ovat meihin jättäneet. Ensimmäiset kasvun vuodet ovat persoonallisuutemme kehittymisen kannalta kaikkein tärkeimmät. Silloin meissä kehittyvät muun muassa itsetunto ja arvot.
Kun osoitamme lapselle paljon rakkautta, myöhemmin hänen käsityksensä Jumalasta kasvaa mitä todennäköisimmin rakastavaksi Jumalaksi. Kun itkevä lapsi otetaan syliin ja rauhoitetaan, niin aikuisena Jumalaan turvautuminen on hänelle luonnollisempaa, koska kuva turvallisesta Taivaan Isästä on syntynyt jo lapsena.

Syyllisyyden merkitys
Jumalaa ei siis lähtökohtaisesti tarvitse pelätä. Kuitenkin pelokas suhtautuminen Jumalaan on piirtynyt meihin jo Raamatun alkulehdillä, ja se liittyy johonkin, jota on salattava Jumalalta.
Aadamin ja Eevan tottelemattomuus ja Kainin kykenemättömyys nostaa katseensa Herraan kertovat syyllisyydestä, joka estää vilpittömän kontaktin syntymisen. Käsittelemätön synti ja syyllisyys ajavat meitä kauemmas Jumalasta. Sitä vastoin synnin tiedostaminen ja sen valoon tuomisen tarve vetää meitä lähemmäs Jumalaa.
Raamatun Daavidilla oli synneistään huolimatta pyhä pelko Jumalaa kohtaan. Se tuli ilmi monessa tilanteensa. Daavid rukoili rukouksia, joiden sisältö oli: "Tutki minua, Jumala, ja tunne sydämeni, koettele minua ja tunne minun ajatukseni. Ja jos minun tieni on vaivaan vievä, niin johdata minut iankaikkiselle tielle" (Ps. 139:23–24).
Kun pelkäämme Jumalaa terveellisellä tavalla, tiedämme, ettemme voi salata häneltä mitään. Kun antaudumme hänen tutkittavakseen ja tunnustamme syntimme, siitä seuraa rauha, jossa tunnemme turvallisuutta ja Jumalan hyväksynnän.

Kuuliaisuuden merkitys
Joskus meidän on kysyttävä itseltämme, haluammeko enemmän miellyttää ihmisiä vai Jumalaa. Siksi meille sanotaan: "Herran pelko on viisauden alku" (Ps. 110:10). Terve Herran pelko ja pyhä kuuliaisuus pitävät meidät oikealla polulla. Kun sydämissämme asuu Herran pelko, niin jo lähtökohtaisesti se ohjaa meitä oikealle tielle ja varjelee tekemästä vääriä ratkaisuja.
Jumala näkee kaikkialle. Hänen silmiltään ei mikään ole salassa. Se on yhtä aikaa turvallista ja pyhää. Siksi on tärkeää, että emme tee kompromisseja omantuntomme kanssa, vaan pyrimme vaeltamaan puhtaasti ennen kaikkea Jumalan edessä. Joskus se tarkoittaa myös sellaista kuuliaisuutta, joka on epäedullista lihallisille pyrkimyksille ja hetken edunsaannille mutta edullista iankaikkisuutta ajatellen. Herran pelko on siis ennen kaikkea suojeleva ominaisuus. Se pelastaa meidät tuholta, jos seuraamme sitä, emmekä lihamme haluja.
Lopuksi Herran pelkoon liittyy myös käänteinen siunaus: mitä sy-vemmäksi se tulee, sitä enemmän väärät pelkomme vähenevät. Jumalan pelossa opimme tuntemaan Jumalaa paremmin ja turvautumaan häneen kaikissa tilanteissa. Jumalan pelosta seuraa Jumalan rauha.

RV-lehti nro 46/2015, Palmin pähkinä.