Kuluneena kesänä olin ensimmäistä kertaa elämässäni lipaskerääjänä. Kysymys oli Fida Internationalin Eväät elämään - keräyksestä. Halusin saada kokemuksesta kaiken mahdollisen irti, ja niinpä valitsin keräyspaikaksi Helsingin rautatieaseman. Ajatus erilaisten ihmisten kohtaamisesta hiukan jännitti, ja mielikuvissani ajattelin kohtaavani sekä ystävällisiä, inhottavia, kohteliaita, töykeitä, ohikiitäviä, että kännykkään höpöttäviä ihmisiä.
Ihmisten reaktiot olivatkin mielenkiintoisia. Jotkut välttelivät katsekontaktia, kun taas toiset lisäsivät vauhtia. Jotkut hymyilivät, toiset puistivat päätään ja loivat halveksivia katseita. Monet olivat välinpitämättömiä, mutta ne, jotka antoivat lantin tai pari, olivat tosi ystävällisiä! Mielenkiintoinen ilmiö, johon kiinnitin huomion oli se, että ne, jotka antoivat, olivat pääasiassa köyhemmän oloisia opiskelijoita, eläkeläisiä tai muita vastaavia. Bisnestyypit tummissa puvuissaan eivät vilkaissetkaan minuun, kerjääjään päin. Tosin tästä ei voi vetää johtopäätöstä, että hyvätuloiset eivät antaisi hyväntekeväisyyteen. Monet lahjoittavat salassa ja nimettömänä.
Ensimmäinen kontakti, joka tuli juttelemaan töksäytti vihaisena että, mitä ***** sä täällä keräät niille afrikkalaisille, niiden pitäis antaa kuolla nälkään. Luonnon ekosysteemi kuulemma huolehtii näin maailman tasapainosta. Miehen mukaan olisi parempi jos köyhät kuolisivat pois, koska siten hyvinvointi jakaantuisi paremmin loppujen kesken. Yritin haastaa miehen älylliseen keskusteluun mutta turhaan. Hän oli omaksunut teorian vahvojen selviytymisestä, joka juontaa juurensa evoluutio-oppista.
Nietzshe, joka on myös Hitlerin natsisaksan linjausten takana ollut filosofi, sanoi vihaavansa kristinuskoa, koska se antoi heikoille luvan olla olemassa ja piti huolta sairaista ja kuolevista. Se, miten ymmärrämme alkuperämme vaikuttaa siihen, miten näemme ihmiskunnan. Teoria vahvojen selviytymisestä on aiheuttanut suunnatonta kärsimystä historian saatossa. Sama ajatus löytyy myös kolonialismista, kommunismista, fasismista, kapitalismista ja massamurhista. Voimansa päivinä ihminen on korskea ja kopea, mutta ennemmin tai myöhemmin meistä kaikista tulee heikkoja ja olemme toisten avun tarpeessa. Ihmisten on tarkoitus pitää huolta toisistaan!
Työrupeamani saalis oli noin neljäkymmentä euroa, mutta kuulin, että iltavuorossa samaisella paikalla joku vanha mies tunki lippaaseen kaksisataa euroa. Pienistä puroista koostuu suuri virta!
Päätin muuten, että tästä lähtien sanon jotain rohkaisevaa jokaiselle lipaskerääjälle johon törmään. He tekevät arvokasta työtä ja ansaitsevat rohkaisua! Suosittelen vapaaehtoista varojenkeräystä jokaiselle. Kokemus tekee hyvää monella tavalla!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti