maanantai 26. marraskuuta 2012

JOULU ON SUURIA TUNTEITA


Suuret tunteet käydään läpi jouluna. Joillekin joulusta voi tulla raskas taakka, vaikka joulu on perinteisesti mielletty rauhan, ilon ja yhteyden juhlaksi.

Ihmisillä on tapana muistella menneitä jouluja. Väistämättä jouluihin liittyy myös ikäviä muistoja. Jotkut muistavat sotavuosien joulut, jotkut taas nälkävuosien joulut. Joku on saattanut menettää läheisensä joulunaikaan. Läheisen ikävä saa muodon jouluna. Se konkretisoituu kynttilään, joka lasketaan läheisen ihmisen haudalle. Jouluna muistot palaavat.

Jouluna perheet yrittävät kokoontua yhteiseen jouluviettoon. Monet lähtevät maaseudulle juurilleen. Unelma oikeasta joulusta elää syvällä suomalaisissa sydämissä ja joulun tunnelmaa tavoitellaan hartaasti.

Mikä sitten tekee joulusta niin hienon juhlan, mutta toisaalta niin vaikean ja haastavan kohdattavan? Joulussa kohtaamme kaikki rakkauden kielen viisi osa-aluetta.

1. Merkittävät sanat.
Jouluna tavataan sukulaisia ja ollaan yhdessä perheinä. Monia kauniita sanoja sanotaan.
2. Laatuaika.
Joulu on laatuaikaa parhaimmillaan. Silloin ollaan yhdessä. Kun ei ole kiire, on helpompi keskittyä ihmissuhteisiin. Laatuaika tarkoittaa hetkeä, jolloin ollaan läsnä myös henkisellä tasolla, huomioidaan, kuunnellaan ja jaetaan kuulumisia.
3. Lahjojen antaminen ja saaminen.
Vaikka joulunaikaan on tapana saada lahjoja, joillekin on helpompaa osoittaa rakkautta antamalla niitä. Lahjojen ei tarvitse olla kalliita. Lahjat ovat visuaalinen todiste siitä, että joku on ajatellut vastaanottajaa lämmöllä. Lahjaa voi katsella uudestaan ja uudestaan, samalla ajatellen lahjanantajan rakkautta ja lahjan sanomaa.
4. Palvelun teot.
Jotkut ihmiset kommunikoivat rakkauden kieltään hyvien tekojen kautta. Se, että jouluna paikat siivotaan ja ruuat valmistetaan, ei välttämättä ole jouluhössötystä, vaan heijastusta rakkaudesta ilman sanoja. Teot saavat ihmiset tuntemaan, että heitä on arvostettu ja heistä välitetään.
5. Fyysinen kosketus.
Yleensä jopa suomalaisessa kulttuurissa tapaamisiin liittyy halaaminen, rutistus tai kädenpuristaminen. Se on ele joka viestii suuresta tapaamisen riemusta ja hyväksymisestä.

Joulu on siis paljon muutakin, kuin lupa syödä yöllä. Varsinkin kristityille joulun sanoma on tärkeä. Juhlimme Jeesuksen syntymää. Vapahtaja, kuningas on syntynyt! Saakoon tämä joulu olla meille aikaa, jolloin meillä on aikaa lähimmäisillemme ja Jumalalle. Olkoon se laatuaikaa, jolloin joulun Herra lähellä!

Joulunvietosta ei tulisi ottaa paineita. Loppujen lopuksi joulun pyhät ovat päiviä päiviemme joukossa, jolloin mitä tahansa voi sattua. Joulunakin saa vain olla, eikä tarvitse suorittaa. Joulu on armonaikaa, ottakaamme se kiitollisuudella vastaan!

Ei kommentteja: