Miksi uskovan mieli järkkyy?

Tästä aiheesta toivoisi enemmänkin keskustelua ja asiantuntijanäkökulmat olisivat tervetulleita. Omassa artikkelissani perehdyn kysymykseen vain suppeasti, oman pastorintyössä saadun kokemuksen pohjalta.

Voi tapahtua kenelle tahansa
Mielenterveyden järkkymiselle ei ole olemassa mitään yhtä selkeää syytä. Psykoanalyytikko Marja-Liisa Elorannan mukaan masennukseen ja skitsofreniaan sairastumiseen on fyysisten lisäksi myös psyykkisiä syitä. Näitä ovat erilaiset elämän pettymykset ja vastoinkäymiset. Todella suuret pettymykset sairastuttavat kenet tahansa, mutta jotkut sairastuvat pienienkin vastoinkäymisten nujertamina. Sairastumisalttius on suurempi niillä, joiden kyvyt ovat jääneet vähäisiksi elämän varhaisvaiheissa koetun turvattomuuden takia. Elämä kolhii heitä herkemmin kuin muita.
Professori Eero Castrén toteaa, että aivojen kehittyminen on sikiöajasta lähtien kuin talon rakentamista. Jos jokin osa, rakennuspalikka jää pois tai särkyy kovassa kulutuksessa, se pitää jotenkin korvata. Puuttuvan osan tärkeydestä riippuu, miten hyvä tai huono valmiista rakennelmasta tulee. Pahimmassa tapauksessa romahtaa koko rakennus, tai ihmisen mieli. Kun mieli järkkyy, aivot eivät toimi tarkoituksenmukaisella tavalla. Jossain kehityksen vaiheessa on tapahtunut jotain, minkä seurauksena hermoverkko toimii henkisesti raskaissa tilanteissa huonosti. Kehityshäiriö yhdessä ympäristötekijöiden ja perimän kanssa altistaa sairastumiselle jossain myöhemmän elämän vaiheessa.

Ihminen on hauras
Seurakunta on läpileikkaus ympäröivästä yhteiskunnasta. Uskon ratkaisun tehneet tuovat mukanaan paljon rikkinäisyyttä. Evankeliumi ei välttämättä kelpaa onnistuneelle ihmiselle. Jeesus teki tämän harvinaisen selväksi sanomalla: ”Eivät terveet tarvitse parantajaa, vaan sairaat. En minä ole tullut kutsumaan vanhurskaita, vaan syntisiä.” (Mark. 2:17.)
Kuin paradoksina tästä uskovalla voi olla taistelu siitä, voiko hän Jumalan lapsena ylipäätään olla sairas tai masentunut. Vääristynyt seurakuntanäkemys voi pahimmillaan lisätä tätä tunnetta ja ahdistusta. Uskovat usein ajattelevat, että heidän pitäisi aina olla iloisia ja hyväntuulisia.
Raamattu kehottaa meitä iloitsemaan, mutta myös itkemään. Raamatun henkilöt, kuten Mooses, Salomo, Daavid ja Elia kärsivät ajoittaisesta masennuksesta ja mielen taisteluista. Raamatun valossa sairastaminen tai masennukset eivät ole poikkeuksellisia eivätkä väärin. Aika on myös surulla.

Seurakunta ei ole täydellinen
Vaikka Jumala vakuuttaa halustaan antaa masentuneen hengen sijaa ylistyksen viitan (Jes. 61:3), niin ihmisarvomme ei riipu siitä, olemmeko virheettömiä. On tärkeää, että seurakunta on olemassa heikkoja ihmisiä varten. Terveessä seurakunnassa rohkaistaan löytämään tasapaino, elämään armosta ja luovuttautumaan Herralle. Näin ihminen huomaa, että tässä levossa hänen hermonsakin lepäävät.
Seurakunta ei ole virheetön tai ongelmaton. Se on joukko armosta pelastettuja syntisiä ja kokoon kutsuttuja ihmisiä. Sen jäsenillä on heikkouksia, puutteita, häiriöitä, ärsyttäviä piirteitä ja sairauksia. He ovat lihaa ja verta olevia ihmisiä.
Synti, psyykkiset häiriöt, erityyppiset neuroosit ja sairaudet kuuluvat kristittyjen ja muiden ihmisten arkeen. Kristus on tullut korjaamaan häiriintyneitä suhteita joka tasolla. Hänen lunastuksensa on sataprosenttinen, mutta ihmisen paraneminen voi olla pitkällinen prosessi.

Palmin pähkinä. RV-lehti 1/2016.