torstai 28. marraskuuta 2013

Muutosjohtamisen karikot

Seurakunnat ja herätysliike elävät jatkuvan muutospaineen alla. Uusi sukupolvi, kukin vuorollaan, tuo mukanaan painetta toiminnan rakenteiden tarkasteluun.
Useimpien mielestä muutokset ovat pelottavia ja epämukavia. Sen takia johtajien tulisi ottaa aina huomioon, että ihmiset saattavat reagoida muutoksiin tunneperäisesti. Johtajien olisi myös hyvä auttaa ihmisiä sopeutumaan muutoksiin antamalla mahdollisimman paljon tietoa muutoksen takana olevista prosesseista.
Muutoksen keskelle tulisi luoda turvallinen ympäristö, jossa ihmiset saavat kertoa muutokseen liittyvistä peloistaan ja myös kyseenalaistaa asioita. Muutosta ei voi vanhoissa seurakunnissa runnoa läpi ilman aitoa vuoropuhelua. Seurakuntalaisten harkintakykyyn kannattaa luottaa.
Helluntaiherätyksen yksi taakka on ollut vuorovaikutuksen tukahduttaminen. Sen seuraukset voivat pahimmillaan siirtyä sukupolvelta toiselle. Isot muutokset eivät saisi koskaan olla pelkkiä ilmoitusasioita. Seurakuntalaiset kokevat ymmärrettävästi omistajuutta seurakunnasta, ja he ovat tärkeitä myös sen päätöksenteossa. Siksi uudelle näylle tulisi hankkia mahdollisimman laaja omistajuus.
Uusi näky voi tulla Jumalalta, ja sitä tarvitaan. Aina kannattaa kuitenkin antaa tunnustusta myös aiemmin tehdyistä päätöksistä ja työstä, joka sekin on perustunut Jumalalta saatuun näkyyn. Uudelle näylle tulisi aina saada laaja yhteinen pohja. Ennen näyn yleistä esittelyä sen taakse olisi tärkeä saada mahdollisimman monta seurakunnan vaikuttajaa, jotka ovat valmiita antamaan sille oman tukensa. Tästä huolimatta näky pitäisi uskaltaa antaa myös muiden tutkittavaksi ja arvioitavaksi.
Pastorit, jotka haluavat kehittää seurakuntansa toimintaa näyn pohjalta, saattavat joutua joskus kohtuuttomiin paineisiin. Heidän odotetaan olevan voimakkaita johtajia tässä ajassa, jossa kaikki johtajuus kyseenalaistetaan. Pastoreiden toivotaan olevan yhtä taitavia ja sosiaalisesti lahjakkaita kuin minkä tahansa kansainvälisen suuryrityksen johtajat. Se, jos mikään, polttaa näkyjohtajat helposti loppuun.
Ja ellei mikään muutu tai ellei näky pääse toteutumaan, liian monista pastoreista tulee kyynisiä ja välinpitämättömiä. Liian monet heistä jättäytyvät kokonaan pois turhauttavasta oravanpyörästä, joka ei heidän mielestään koskaan johda mihinkään uuteen.
Herätysliikkeessämme tarvitaan nyt yhteistä näkyä ja henkeä. Sellaista ilmapiiriä, jossa kilpaillaan ainoastaan toinen toistemme kunnioittamisessa ja hyvinvoinnin edellytysten luomisessa.

Pääkirjoitus RV-lehti 48/2013

1 kommentti:

Anonyymi kirjoitti...

Muutosten keskellä esiintyvää muutosvastarintaa ei tulisi pelätä, päinvastoin oppia hyödyntämään sitä, sillä muutosvastarinnan avulla prosessoidaan muutosta. Täydellinen välinpitämättömyys on muutoksen kannalta haitallisempaa.